Dystonia on tahaton lihassupistus, joka aiheuttaa hankalia, usein kivuliaita asentoja. Esimerkkejä ovat niskan kääntyminen sivulle, varpaiden käyristyminen alle tai jalan kääntyminen sisäänpäin. Dystonia voi olla Parkinsonin taudin oire tai itse sairaus ilman muita oireita. Se on kolmanneksi yleisin liikehäiriö. Tässä keskustelemme Parkinsonin taudin dystoniasta.

Potentiaalinen Parkinsonin oire
Kaikkeilla Parkinsonin tautia sairastavilla ei ole dystoniaa, mutta sitä voi esiintyä missä tahansa taudin vaiheessa. Sitä voi esiintyä todennäköisemmin aamulla, ennen ensimmäistä lääkeannosta, tai päivällä, ennen seuraavan lääkeannoksen ottamista. Näinä aikoina esiintyy todennäköisesti myös muita Parkinsonin taudin oireita, kuten vapinaa tai jäykkyyttä. Tätä kutsutaan ”off”-ajaksi.

Dystonia on yleisempää ihmisillä, jotka ovat nuorempia diagnoosihetkellä, alle 40- tai 50-vuotiaita. Joskus nuoremmille ihmisille kehittyy dystoniaa jopa liikunnan harrastamisen yhteydessä (esimerkiksi juostessa jalka kääntyy sisään tai varpaat käpristyvät alle) Parkinsonin taudin ensimmäisenä oireena. Näissä tapauksissa henkilöllä saatetaan diagnosoida virheellisesti jokin muu sairaus kuin Parkinsonin tauti, kunnes muut oireet, kuten vapina, hitaus ja jäykkyys, ilmaantuvat.

Monenlaisia hoitovaihtoehtoja
Sitä riippuen, mihin vuorokaudenaikaan ja missä kohtaa kehoasi dystoniaa esiintyy, voit harkita erilaisia hoitoja. Jos esimerkiksi dystonia puhkeaa ennen seuraavaa levodopa-annostasi koko päivän aikana, lääkäri voi suositella muuttamaan levodopan ottamisen määrää tai tiheyttä. Tai jos dystonia vaikuttaa varpaisiin vain öisin, voit harkita botuliinitoksiinipistoksia (Botox), jotka rentouttavat väliaikaisesti yliaktiivisia lihaksia ja lievittävät dystoniaa. Kuten kaikki hoidot, dystonian hoito on yksilöllistä, mutta lääkärisi voi ehdottaa:

• Levodopa-annoksen tai -aikataulun muuttamista (esimerkiksi pienemmän lääkemäärän ottamista useammin) tai vaihtamista pidempivaikutteiseen levodopa-valmisteeseen,
• Toisen Parkinson-lääkkeen lisäämistä tai vaihtamista dystonian ehkäisyyn (Lue Parkinson-lääkkeistä),
• Käyminen fysioterapiaan venyttely- ja vahvistusharjoituksia varten,
• Lääkkeen, kuten lihasrelaksantin, ottaminen erityisesti dystoniaan kohdistamiseksi,
• Syväaivostimulaation harkitseminen joillakin ihmisillä.

Yhtä kaikille sopivaa hoitoa ei ole, joten on tärkeää, että löydät yhdessä lääkärisi kanssa sinulle parhaiten sopivan hoidon.

Parkinsonin taudin erityiset dystoniat
Parkinsonin taudissa dystonia vaikuttaa tavallisimmin jalkaan, jalkaterään tai varpaisiin. Ja sitä esiintyy yleisimmin silloin, kun muita Parkinsonin taudin oireita, kuten vapinaa, hitautta tai jäykkyyttä, esiintyy. Dystonia voi kuitenkin vaikuttaa muihin kehon osiin jatkuvammin:

• Silmät
  Silmissä dystonia voi aiheuttaa lisääntynyttä silmien räpyttelyä tai jopa silmien pitämistä kiinni; ihmiset voivat olla herkkiä valolle tai tuntea ärsytystä silmissä; se voi haitata lukemista, television katsomista tai ajamista. Hoitona on yleensä botuliinitoksiinipistokset (Botox) silmien ympärillä oleviin lihaksiin. Muita vaihtoehtoja voivat olla suun kautta otettavat lääkkeet tai silmäluomien ”kainalosauvat”, joilla silmäluomet pidetään auki, sekä silmä-ärsytystipat.
• Niska
  Dystonia voi aiheuttaa pään ja kaulan kallistumisen eteenpäin kohti rintaa. Tämä voi aiheuttaa niskakipua, haitata näkemistä ja kävelyä sekä pahentaa puhe- ja nielemisongelmia. Hoitoon voi kuulua pehmeän kaulapannan käyttäminen, fysioterapiaan meneminen, suun kautta otettavien lääkkeiden käyttö tai botuliinitoksiinipistokset.
• Vartalo
  Vartalossa dystonia voi aiheuttaa henkilön kallistumisen eteen, sivulle tai taaksepäin. Tämä haittaa kävelyä ja tasapainoa. Hoitona voi olla fysioterapia, suun kautta otettavat lääkkeet, botuliinitoksiinipistokset ja joillakin potilailla kirurgiset toimenpiteet, kuten syväaivostimulaatio (DBS) tai selkärangan fuusio. Kepin tai kävelytelineen avulla voidaan vähentää kaatumisriskiä.

Lue lisää dystoniasta.

Katso video dystoniasta.

Katso webinaari dystoniasta.