(Kylmä) xocóatl…

Kuva 1: samankaltainen muodoltaan – ja arvoltaan?! (Klikkaa kuvaa suurentaaksesi)

Asteekkien aikana xocóatl tunnettiin monien meksikolaisten termien tapaan metaforan muodossa: yollotl, eztli – ’sydän ja veri’. Itse asiassa sydän ja kaakaopallo (ks. kuva 1) ovat muodoltaan jossain määrin samankaltaisia, sillä atsteekeille molemmat sisältävät arvokkaita nesteitä, ja meksikolaiset käyttivät joskus kaakaopalloa symbolisesti uhratun ihmissydämen kuvaamiseen. Arvonsa ja päihdyttävän voimansa vuoksi suklaajuomaa eivät tavalliset ihmiset eivätkä asteekkien yhteiskunnan köyhät nauttineet (lukuun ottamatta sotilaita – ks. jäljempänä). Itse asiassa, jos tavallinen kansalainen joi suklaata, hänet teloitettiin! Sen tiedettiin olevan erittäin ravitsevaa (sitä pidettiin muinaisten mesoamerikkalaisten käsitysten mukaan ”kylmänä” ja ”painavana”), ja sitä tarjottiin sotureille, jotta he saisivat energiaa sotaretkiinsä.

Kuva 2: Suklaan vatkaaminen perinteisellä tavalla (vaikka tutkijat uskovatkin, että itse vispilä (”molinillo”) on espanjalaista tuontitavaraa (Klikkaa kuvaa suurentaaksesi)

Xocóatl-sanan ”x” lausutaan kuten englantilainen ”sh”, ja aksentti on keskimmäisessä ”o:ssa”. Katkeraa vettä tarkoittava xocóatl ei kuitenkaan ollut varsinainen atsteekkien nimi heidän niin erikoiselle suklaajuomalleen. Alkuperäinen sana Náhuatlissa oli cacáhuatl, joka on yhdistelmä sanoista cacahua (kaakao) ja atl (vesi tai neste). xocóatl on uskottava selitys ensin espanjankielisen suklaa-sanan ja sittemmin suklaa-sanamme alkuperälle, mutta se on vain yksi teoria. Toinen teoria on, että espanjalaiset ottivat mayojen sanan chocol (joka tarkoittaa kuumaa) ja yhdistivät sen náhuatl-atl-sanaan – tämäkin on hyvin mahdollista, sillä eurooppalaiset tulivat juomaan ensin kosketuksiin mayojen kautta ennen kuin he tapasivat atsteekit. Mutta miksi he yhdistivät sanoja kahdesta eri kielestä? Yksi teoria on, että he halusivat välttää käyttämästä sanaa, joka alkaa sanalla caca (joka tarkoittaa espanjaksi kakkaa!)…

Kuva 3: Suklaa atsteekeille oli varpaillaan maistuvaa… Florentine Codex, Book 6 (Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Meksikolaisilla oli lisäksi erilaisia suklaajuomia. Kun taas ”aito suklaa” kuului hallitsijoille ja heidän lähipiirilleen – joka saattoi olla varsin laaja: espanjalainen sotilas ja kronikoitsija Bernal Díaz de Castillo kirjoitti, että pelkästään Moctezuman vartijoille toimitettiin päivittäin yli 2 000 astiaa täyteläistä vaahtoavaa suklaata! – tavallinen kansa nautti juomaa, joka oli valmistettu jauhetun kaakaon ja maissin (tai muiden) siementen sekoituksesta. Kaikissa tapauksissa makua lisättiin chilillä, vaniljalla, hunajalla ja tietyillä kukilla.
Huomautus: Seuraa toista ja kolmatta alla olevaa linkkiä ja lue lisää sanan etymologiaan (alkuperään) liittyvistä kiistoista. Varoitus: se on KOMPLIKOITU!

Suklaata kaatuu…

’Chicolatl ei xocolatl!’

’Meksikolainen X osa III: Hemmo, missä on mun Xocolatl?’

Tässä mitä muut ovat sanoneet: